Pääkirjoitus: Tarvitsemme 2020-luvun version Teiniliitosta
• 2 min. read
Katsoin marraskuussa Yleisradion dokumenttisarja Politiikka-Suomen jaksoa, joka inspiroi minua paljon. Ohjelmassa esiteltiin Suomessa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla toiminut Teiniliitto, joka on ollut Suomen tähänastisen historian kenties suurin – tai ainakin politisoitunein – nuorten järjestö. Arkistovideot Teiniliiton kokouksista ja toiminnasta saivat minut välittömästi kaipaamaan samankaltaista toimintaa nykynuorille.
Onhan meillä Suomen lukiolaisten liitto, puolueiden nuorisojärjestöt sekä nuorisoneuvostoja, mutta Teiniliitosta välittyi erilainen tunnelma. Se kokosi parhaimmillaan yhteen kymmenien tuhansien joukon nuoria ympäri maata ja toimi voimakkaana sekä vaikutusvaltaisena äänitorvena uudelle sukupolvelle, joka harjoitti hyvin erilaista aktivismia kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Teiniliiton toiminta erosi aiemmin mainitsemistani järjestöistä niin, että se teki poliittisesta työstä muodikasta ja innosti nuoria mukaan vaikuttamiseen ennennäkemättömällä tavalla. Etujärjestön asema vakiintui 1970-luvun alkupuolella jopa niin vahvasti, että opetusministeriö kuuli liittoa monen asian hoidossa.
Miksi haaveilen juuri organisoidusta poliittisesta nuorisotoiminnasta? Siksi, että siten nuoret voisivat matalammalla kynnyksellä osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi nuorten keskuuteen saataisiin toimija, joka ei ajaisi pelkästään lukiolaisten, ylioppilaiden tai tietyn tiedekunnan vaan aidosti koko ikäryhmän asiaa. Kaikkia nuoria, taustasta tai asuinpaikastaan huolimatta kannustettaisiin mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yhteiskunnallinen harrastuneisuus on Suomessa yhä enemmän keskittynyt vain tiettyihin ryhmiin, mikä on erityisesti nuorten kohdalla harmillista.
Maailmassa, jossa sosiaalinen media on tuonut vaikuttamisen ja aktivismin jokaisen ulottuville, olisi mielestäni tärkeää muistaa organisoituneen vaikuttamisen voima. Organisoituneen toiminnan myötä poliittinen työ voidaan viedä yhä pidemmälle ja kauas yksilökeskeisyydestä. Tuskin on sattumaa, että monet nykyiset poliitikot tai muut yhteiskunnalliset toimijat ovat entisiä teiniliittolaisia. Liitto toimi ponnahduslautana tulevaisuuden töihin sekä mahdollisuuksiin ja verkostoi nuoria sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomi ei tietenkään ole sama valtio kuin 50 vuotta sitten, mutta nuorten kannanotot ja vaikuttamismahdollisuudet ovat ajankohtaisia aina. Politiikka-Suomessa esitetyt arkistoaarteet Teiniliitosta herättivät minussa paljonkin ajatuksia, mutta ehkä päällimmäisenä jään ihailemaan sen nuorissa herättämää yhteiskunnallista intoa.
Teksti: Vuokko Yrjänä Kuva: Iiris Tattari